Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan Mayojen kalenterin ennustama maailmanloppu vuodelle 2012 on varmistunut faktaksi. Brownin yliopiston suorittama poikkitieteellinen tutkimus määrittelee tarkan tuhohetken keskipäivälle (Greenwichin standardiaikaa) 21. päivä joulukuuta 2012.

Tuhon syyksi on kuitenkin varmistunut arkisempi asia kuin X-planeetat, näkymättömät kääpiötähdet, asteroidit, ufo-invaasiot, jättimäiset auringonpilkut tai sikaflunssa.

- Tutkimustulokset ovat yksiselitteisiä sen suhteen. Maailma loppuu, kun joku skotlantilainen isoäiti löytää ullakoltaan ison virtakytkimen ja pukkaa sen off-asentoon. Koko Maapallo sammuu pois olemasta, kertoo professori Frank Typhoid.

Typhoidin tutkimusryhmä teki kattavia ja tarkkoja mittauksia viikkotolkulla.  He mittasivat esineitä viivottimella ja vatupassilla todella tarkasti ja katselivat myös kiikarilla. Läpimurron aiheutti kuitenkin täysin sattumanvarainen havainto.

- Mittasimme yhden divarin sisällä asioiden pituuksia, kun eräs työryhmän jäsenistä löysi vanhan äänitaltioinnin. Se oli Rushin “2112″, joka ei voi olla pelkkää sattumaa. Onhan maailmanlopun päivämäärä nimenomaan 21.12.2012. Aikamme yritimme tunkea taltiointia mp3-soittimen usbiportista sisälle, kunnes yliopiston talonmies kertoi mustan kiekon kuuluvan nimenomaan Lp-soittimeen. Sellainen löytyikin sitten historiantutkimuslaitoksen kahvihuoneesta, kertoo Typhoid.

- Levyllä ollut musiikki ihmetytti ja kummastutti meitä. Kun emme löytäneet levyltä mitään selvää yhteyttä 2012-maailmanlopun kanssa, keksimme ne itse. Keksimämme tulokset voi itse kukin lukea tutkimuksesta.

Nyt kun maailmanlopun aika, paikka ja syy on selvillä, onko ihmiskunnalla mahdollisuutta estää katastrofia?

- Se riippuu vähän. Jos oletetaan että kohtalo on vähän niinkuin Final Destinationissa, niin ei sitä voi estää. Eli jos mummo ei paina maailman virtanappia, niin joku muu sitä painaa. Toisaalta aika voi toimia kuten Terminatorissa, eli vääjäämätöntä Skynetin syntyä voi ainakin lykätä. Tosin jos aikaa voipi täysin vapaasti mulkata niin kuin Bradburyn “Ukkosen Äänessä” tai Paluu Tulevaisuuteen -leffasarjassa, niin sittenhän maailmanlopun voi estää. Tosin siinä tapauksessa todellisuus voi sirpaloitua eri aikajanoiksi, joka mutkistaa tilannetta.  Tämä kaikki on aika monimutkaista, eikä paradoksien tai aikajanojen muutoksia ole tarpeeksi tieteellisesti tutkittu, pohtii Typhoid.